maanantai 22. heinäkuuta 2019

Sängynaluskansa Egyptissä ja Hatshepsut

Istuin eilen Lauttasaaren uimarannalla satojen muiden auringonpalvojien kanssa ja mietin lokakuussa julkaistavaa kirjaa, jonka kirjoittaminen pitäisi aloittaa parin viikon päästä. Egyptistä luin jo teininä Kansojen historia-sarjasta, josta "opiskelin" myös antiikin Kreikkaa. Pidin kirjojen tyylistä. Ne pureutuivat kuivien historiallisten faktojen sijaan pikkutarkkoihin yksityiskohtiin. Olen nyt viidennessä Sängynaluskansassa jalostamassa nippelitietoa tarkemmin kuin koskaan ennen ja yhdistämässä totta ja tarua tavalla, joka itseäkin epäilyttää. Kokeilin tapaa jo Sängynaluskansa Meksikossa ja Kiinan muuri-kirjoissa. Pelkään tietenkin, että kirjaan tulee virheitä ja harmittelen niitä myöhemmin. Yritän olla murehtimatta etukäteen ja tehdä päätöksen muilla perusteilla.




Olen kerännyt tärkeitä asioita Egyptistä, sellaisia, joita "lasten olisi hyvä tietää". Egyptiläiset loivat korkeakulttuurin, joka kukoisti ja hiipui. Sodista en halua kirjoissani puhua, vaikka valloittajat tuhosivat muinaisen Egyptin vuosisatojen aikana. Välttelen politiikkaa ja uskontoja, niitäkään en haluaisi käsitellä. Egyptin kohdalla tämä on vaikeaa, sillä kaikki tietävät muumiot, pyramidit ja egyptiläisten uskonnon elämän jatkumisesta kuoleman jälkeen. Löysin kuitenkin vielä mielenkiintoisemman kulman: Egyptiläiset juhlivat elämää, siitä tuli nauttia hymyssä suin ystävien kanssa, vaikka arki oli rankkaa. Elämistä kahlitsivat kuitenkin säännöt, jotka muistuttavat hieman kristittyjen käskyjä. Mutta elämä itsessään oli se ihanin asia, ja siksi sen toivottiin ja uskottiin jatkuvan maallisen vaelluksen jälkeen. Egyptiläisille elämä oli siis "yhtä juhlaa". Hyvä! Pääteema löytyi ja sopii Sängynaluskansan maailmankatsomukseen ja jokaiselle lapselle myös.

Suuria rakennushankkeita ei voi olla mainitsematta. Pyramideihin liittyy erikoisia salaliittoteorioita, koska niiden rakennustavasta ei ole yksimielistä ymmärrystä. Mysteerit eivät käy Sängynaluskansaan, sillä vilkut jo itsessään ovat mysteeristä alkuperää. Joten kirjaan päätyy sfinksi, leijonavartaloinen ja vilkkupäinen patsas. Kissat? Egyptiläisillä oli useita jumalia. Kissoja muumioitiin satoja tuhansia temppeleiden palvontaesineiksi, mutta tämä ei kelpaa Sängynaluskansaan. Kuulostaa julmalta. Mutta ehkä yritys...? Metri-kissasta muumio? Egyptiin on siis vietävä myös vilkkujen arkivihollinen Metri-kissa, josta aiotaan tehdä muumio. Kun tarinaan lisätään vielä faarao ja Niili, niin kaikki tunnistavat muinaisen Egyptin!

Kaikki kirjan sisältöön liittyvä oli hyvin selvää jo kuukausia sitten, enkä sitä ole enempää pohtinutkaan. Kunnes. Istun aurinkotuolissani Lauttasaaren uimarannalla ja googletan faaraoita. En haluaisi nostaa esille niitä tunnetuimpia. Olisi kiva löytää joku, josta ei ole liikaa kirjoitettu. Joku, joka olisi syytä nostaa esille. Sitten löydän Hatshepsutin, yhden suurimmista faaraoista. Hän hallitsi vain 20 vuotta, ja ylensi itsensä faaraoksi useiden lähteiden mukaan. Wikipedia tietää,  että "Hatshepsut rakennutti satoja temppeleitä ja monumentteja, ja häntä pidetään yhtenä Epyptin suurimmista ja menestyksekkäimmistä faaraoista." Miksi en ole lukenut hänestä? Miksei historiankirjat nosta esille Hatshepsutia?

Hatshepsutia seurannut faarao pyyhki kaiken tiedon edeltäjästään. Otti nimiinsä niin suuret rakennushankkeet kuin vaurauden, sillä Hatshepsutin valtakaudellaan Egypti kukoisti. Kiviin hakatuista kuvista ja patsaista tuhottiin Hatshepsutin kasvot. Hänen nimensä tuhottiin kaikkialta, jotta tulevat jälkipolvet eivät enää tietäisi hänestä. Häntä ei haluttu kenenkään muistavan, vaikka hänen ansionsa ovat positiiviset. Sotia käytiin vähemmän ja kaupankäynti naapurivaltioihin toi vaurautta myös tavallisille egyptiläisille. On epäreilua, että Hatshepsut ei ole saanut ansaitsemaansa kunniaa, sillä onhan häntä verrattu itseensä Ramses II:een!

Kun Hatshepsutin muumio löytyi vuonna 2006 ja tunnistettiin seuraavana vuonna, ei siitä noussut mediakohua, vaikka lähes sataan vuoteen ei ollut löytynyt yhtä merkittävää faaraomuumiota. Tutankhamonin hauta löydettiin 1922 ja se teki hänet kuuluisaksi, haudan koskemattomuus ja sieltä löytyneet rikkaudet, ei hänen "faaraosuutensa". Hatshepsut oli yksi merkittävimmistä Egyptin faaraoista. Hänen pyyhkimisensä historiankirjoista ei onnistunut, koska tutkijat löysivät hänet lopulta, vaikkei faaraoiden aikakirjoista löydy mitään mainintaa. Wikipedian mukaan Hatshepsutin "ruumiinrakenteensa ja seisoma-asentonsa kuvattiin miehekkäänä, hän esiintyi miehisin arvomerkein ja yläruumis paljaana pukunaan ainoastaan tyypillinen vanha kuninkaan asu, lyhyt palttinavaate vyötäisillään ja jopa parrakkaana."

Hatshepsut puuttuu koulukirjoista ja lähes kaikista muinaista Egyptiä käsittelevistä tietokirjoista, koska hänet löydettiin vasta reilut kymmenen vuotta sitten todistettavasti. Uudemmissa muinaista Egyptiä käsittelevissä kirjoissa hänet mainitaan yleensä kuningatterena, ei faaraona, vaikka egyptologit ovat tästä nykyään yksimielisiä. Siksi onkin hienoa, että voin kirjoittaa hänet faaraona lastenkirjaan. Mielelläni nostan esille yhden suurimmista, jonka hallituskausi ja nimi yritettiin hävittää.

Lomaterveisin, Ella

Ella Brigatti
Kirjailija, kuvittaja, satutäti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti