Miten tähän on tultu?
Oikeasta etusormesta ja peukalosta on tunto pois. Niskassa on pakko pitää edelleen lämpökäärettä ja parantavia salvoja. Nilkkaa sattuu kävellessä, koska pidin sitä huomaamattani ihmeasennossa työskennellessäni. Tätä on lastenkirjailu, pahimmillaan.
Yritin tehdä elokuvia ja teinkin lähes kaksikymmentä vuotta. Vähän myös teatteripuvustuksia. Kuvituksia kirjojen kansiin ja lehtiin. Kirjoituksia pöytälaatikkoon. Ensimmäisen version Sängynaluskansasta kirjoitin 1994, vai oliko se 1993. Toinen kirja on kirjoitettu jo vuonna 2002. En valinnut lastenkirjailua tai Sängynaluskansan tekemistä. Oikeasti se meni niin, että tekemätön työ kalvoi. Vuosikausia väitin kaikille, ketkä kysyivät, miksen tee lisää Sängynaluskansaa, että en vaan tee. En tee koskaan, se saa olla. Valehtelin kun en parempaakaan keksinyt. Sängynaluskansa vaivasi mieltä, kiusasi tekemättömyydellään. Sellaiseen vaivaan ei ole lääkettä.
Siksi Sängynaluskansa Karnevaalit, kirja nro 2, ilmestyy 26.3.2015.
Ella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti